Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Prinsessä Nautasikaan kasviskeittokirja: Ruoka ja huumori marxilaisittain  

Maukkaassa kirjassa Groucho ja minä jatkuvasti vappunaamariin pukeutuva supliikki epeli Groucho Marx kirjoittaa... Jos hän kirjoittaisi keittokirjan niin sitä myytäisiin vain 3 kpl. Hän leikitteli ajatuksella keittokirjasta joka koostuu pelkästään rutiiniresepteistä, kuten miten valmistaa paahtoleipää ja keittää pikakahvia... Ottaen huomioon kuinka hirveätä kahvia itse on juonut, joskus jopa ruokalan työntekijä on sanonut minulle kahvia tilatessani, ettei hän itse edes joisi sitä kahvia... Puhumattakaan paahtoleivistä joilla voi osallistua eittämättä vaikkapa tikkakilpailuun.

Groucho myisi kokkikirjaansa kylkiäisenä 50 kg siemenviljaa... Eikä kirjaa myytäisi pelkästään kirjakaupoissa vaan myös supermarketeissa, ravintoloissa ja puutarha-alan liikkeissä.. Hän irvailee ennakoivan mojovasti kapitalismille, eri toten uudelle keksinnölle televitsuunille, joka vie leivän ja kengän vaudeville-artistin suusta, ja myy mitä absurdeimpia tuotteita.. Ottaen huomioon, että Marxin muistelmat on julkaistu vuonna 1959, jos kustantajaan on luottaminen, ja ihme olisi, että kustantajaan olisi luottamista.

Grouchon hillittömät muistelmat kertovat kuulusta tapauksesta, jossa Marx veljekset tympiintyivät totaalisesti Hollywoodissa moguliin, joka häippäsi aina kesken kokousten. Niinpä he eivät poistuneet neukkarista, vaan tilasivat kanttiinista sinne perunoita, joita sitten polttivat takassa nakkisillaan nahkatooleilla istuen.. Moguli palasi huoneeseen, naurahti ja tilasi kanttiinista voita perunoitten pääle.

Groucho ja veljensä Harpo eivät suinkaan suhtautuneet nuivasti innokkaisiin bändäreihin joita pyöri jaloissa vaudeville-esitystensä jälkeen. Tottahan toki he suistuivat suopeasti romanttisiin kohtaamisiin fanien luona. Mutta tyttöjen luokse ei mennä paljain käsin. Niinpä veljekset näkivät houkuttelevan tarjouksen, ja ostivat 48 appelsiinia. Halvalla kun sai. Lienee turha sanoakaan, että meno äityi aika smoothieksi, ja tyttöjen lukaali on täynnä tahmeaa appelsiinimössöä, liukkaita kuoria ja siemeniä perin rehvakkaassa ruokasodassa, joten veljekset joutuivat ottamaan hatun käteen ja poistumaan takavasemmalle.

 

” Näyttelijät ovat ihmisiä ” sanotaan herkullisen Mel Brooksin versiossa komediassa Ollako vai eikö olla.                Oletko nähnyt heidän syövän, elokuvassa kysytään.

  

Myös nälkä on herkullinen elementti elävissä kuvissa

Musikaalissa Cabaret on nälkää kuvaava, kuvetta kurniva kansainvälinen käsien liike sisällytettynä koreografiaan biisissä Money makes the world go around. Komediassa Victor / Victoria köyhä näyttelijä ( Julie Andrews ) on pyörtymäisillään nälästä katsoessaan ulkona kylmässä sisälle ravintolaan jossa rikas läski äijä vetää napaansa sapuskaa kukkuroillaan olevalta pöydältä. Köyhä näyttelijä meinaa myydä itsensä muutamasta lihapullasta…

 

         Chaplinin sämpyläbaletti elokuvassa Kultakuume... 

 

Ikimuistoisia elokuvakokemuksia on kun Chaplin syö kenkää, ja historian kirjat kertovat vähintäänkin tuon perfektionistin tehneen useamman kohtauksen, ja olleen lopulta kurkkua myöten täynnä lakritsikenkiä…

Charlie Chaplin syö kenkänsä Kultakuume elokuvassa tuubissa

Ruotsissa on myyty vuosikymmenien ajan ihania kengännauhoja karkkihyllyssä. on mansikan, lakritsin ja karamellin makua…

Ennemmin mies kenkänsä syö kuin sanansa syö, tahi talonsa myö...

Vähintääkin erinomainen ja tinkimätön elokuvaohjaaja Werner Herzog  syö oman kenkänsä lyhytfilmissä .

Vanhan ajan mykät komediat tai kovasti klopisevat slapstick -komediat eivät olleet pelkästään Stoogesien pölkyllä päähän –huumoria ja Keystone cops stailiin hurjia takaa-ajoja, vaan myös hervottomia kakkusotia.

The Three Stooges - kakkusota

Mel Brooksin versio kakkusodasta elokuvassa Villiä hurjempi länsi....

Kakkua naamaan! Kakutus  on myös politiikkaa: niin rahakirstun päällä istuvia poliitikkoja, kuin pankkipörhöjäkin muistetaan täytekakulla, lisäksi kakutus kuuluu pohjoiseen kulttuurikeskusteluun: Mikael Niemi kakutti julkisella paikalla entisen ystävänsä, Bengt Pohjasen

Elävä arkisto:  kakutustempauksella vastustettiin Maailmanpankin tapaa kohdella kehitysmaita velka-asioissa

 

 

 

Mustassa Mullan alla sarjassa luomuruokaa diggaavan hautausurakoitsija Naten tyttöystävä yrittää väsätä juhla-ateriaa, muttei halua vaikuttaa liian innokkaalta, tai että epätoivoisesti yrittäisi tehdä vaikutuksen vieraisiin, nimittäin ekaan poikaystäväänsä.. Nate muistuttaa kuina ruoka-stailisti vaikuttaa gourmet-aterian kuvaussessioissa: suihkuttaa ruuan päälle hiuslakkaa. Ja kuinka ruumillekaan ei tehdä sellaista, mitä kuvauksissa ruualle. Is nothing sacred…

Nimensä mukaisessa Todella upeeta komediassa ruuasta revitään huumoria moneen otteeseen. Toinen päähenkilöistä elikkä Edina on nyky normin mukaan ylipainoinen, ja hän näyttää naurettavalta pukeutuessaan moderneihin naisten järjettömiin muotivetimiin jotka suunnitellaan 10-vuotiaan riisitautisen pojanklopin vartalolle. Edie baby yrittää tehdä kaikkensa jotta laihtuisi – hän ei vain syö järkevästi, eikä kuluta syömäänsä. Leidi kokeilee kaiken maailman kotkotukset ja hötkötykset ja new age retriitit ja paksunsuolen tyhjennykset, mutta mikään ei tee häntä onnelliseksi. Hänen paras ystävänsä luuviulu Patsy, joka ei ole syönyt mitään sitten vuoden 1974. Edinaa näyttelevä ihana Jennifer Saunders, on myös sarja käsikirjoittaja. Ruokahuumoriin kuuluu mustan huumorin siivittämää yhteiskunnallista kritiikkiä:

Edie on hankkinut Etiopiasta valtavia ruokapatoja sisustuselementeiksi, eikä tunne siitä tunnontuskia. Eihän etiopialaisilla ole ruokaakaan, niin miksi he patoja tarvitsisivat…

Mustaa huumoria sisältää myös ihana ja järkyttävä kirja Suu kiinni ja ole kaunis, jossa niin ikään 1970-1980- lukujen nainen pomppii jojona mielihyvän ja ahdistuksen välillä, ahmien ja laihduttaen, ja silti aina huonosti voiden.

  

Mutta palatakseni Etiopiaan ja kaikkeen muuhun kuin huumoriin.

Vuonna 1984 Bob Geldofilla keitti, ja hän halusi ruokkia maailman, feed the world, ja antaa joulun tulla jopa Afrikkaan. Oltiin totuttu näkemään lapsia kärpäset silmissään, mutta ei toki kiihkeimpään jouluruuhkan aikaan, jolloin ostetaan nousukaudella juppiaikana tyhjänpäiväisiä ökylahjoja, muskeliveneitä, limsantekokoneita, hiusgeeliä ja rubikinkuutioita… ihmisille joilla on kaikkea jo muutenkin. Myöhemmin oli huvittavaa katsoa kuin suuret rock- ja poptähdet tekivät hyväntekeväisyyttä – ja toisaalta aikakautena nuuskasivat kokkelia uskomattomat määrät sieraimiinsa… Miljoonien puntien edestä.

 

Mutta kuten Boy George kertoo muistelmissaan – kun aineita käyttää, näytti ainakin laihalta. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sivulatauksia: 1012

©2018 Prinsessa Nautasikaan keittokirja - suntuubi.com